Tilitoimiston kannattavuus
Ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen ohjelmistojen markkina koki suuren mullistuksen viime vuosikymmenen aikana, kun lähes kaikki ohjelmistovalmistajat alkoivat toimittaa tuotteitaan pilvipohjaisesti palveluna. Eikä tilitoimistoala eronnut tässä muista aloista. Sen sijaan tilitoimistoala eroaa monista muista sillä, miten ohjelmistojen hinnoittelu- ja toimitusmallit rakentuvat. Tämä muutos on valitettavasti vaikuttanut myös monen tilitoimiston mahdollisuuksiin tehdä kannattavaa liiketoimintaa.
Tilitoimisto-ohjelmistojen käytöstä laskutetaan tyypillisesti joko tasaisina kuukausierinä tai transaktiopohjaisesti, jolloin maksut määräytyvät käsiteltyjen aineistojen pohjalta. Tärkeitä eroja on myös siinä, kuka ohjelmiston omistaa – tilitoimisto vai tilitoimiston asiakas.
Tilitoimiston asiakkaan omistaessa itse ohjelmiston, tulevat ohjelmiston kustannukset suoraan tämän maksettavaksi, kun taas tilitoimiston omistaessa ohjelmiston, on ohjelmistokulut upotettuina asiakkaan palvelumaksuihin.
Yhdistelmä, jossa tilitoimiston asiakas omistaa ohjelmiston ja maksaa sen käytöstä transaktiopohjaisesti, on osoittautunut jossain määrin ongelmalliseksi.
Mistä ongelmallisuudessa on kyse?
Palvelumalleja saa ja pitääkin olla erilaisia, sillä se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Usein tasaeräisestä kuukausilaskutuksesta poikkeavat mallit ovat heikentäneet tilitoimiston kannattavuutta.
Usein tilitoimiston asiakaskunta muodostuu hyvin erilaisista ja eri kokoisista yrityksistä. Joidenkin yritysten tarpeet tilitoimiston tuelle ovat suuremmat kuin toisilla. Perinteisesti tämä näkyy erona palvelusopimuksissa. Eroja on myös yritysten maksukyvykkyydessä.
Transaktioiden määrä ei kuitenkaan välttämättä kerro kummastakaan näistä. Esimerkiksi pienelläkin ostoa ja myyntiä harjoittavalla yrityksellä voi transaktioiden määrä olla suuri, vaikka liikevaihto olisikin pieni.
Miten muutos on vaikuttanut tilitoimistoihin?
Tämä voi joissakin tapauksissa johtaa siihen, että talouspalveluihin – joihin lasketaan sekä ohjelmistokulut että tilitoimiston tekemä työ – budjetoidut rahat menevät asiakkaalta kokonaisuudessaan ohjelmistokuluihin. Eikä tilitoimiston työhön enää riitä maksukykyä.
Ohjelmistoon ei pääse kirjautumaan, jos laskuja ei makseta. Tilitoimisto harvemmin pystyy, tai on edes halukas, samalla tavalla kieltäytymään asiakkaan palvelemisesta. Tilitoimistolla on tällöin käsissään kannattamaton asiakas ja jos samaa toistuu usein, on pian koko liiketoiminta kannattamatonta.
Kauhun tasapaino
Ohjelmistotoimittajan, tilitoimiston ja tilitoimiston asiakkaan suhde on kolmikantaisuudessaan melko poikkeuksellinen. Jotta kaikki kolme voisivat elää ja hyötyä tästä symbioosista, on valtasuhteiden oltava tasapainossa.
Valitettavasti näyttää siltä, että ohjelmistotoimittaja kykenee toiminta- ja hinnoittelumallillaan kääntämään nämä valtasuhteet tavalla, jossa tilitoimiston mahdollisuudet tehdä kannattavaa liiketoimintaa heikkenevät huomattavasti. Vaikka tilitoimistolle itselleen ei tästä mallista syntyisikään ohjelmistokuluja, voi tämä päätyä lopulta maksajaksi laskuttamattomien työtuntien muodossa.
Tämä lyö kiilaa asiakkaan ja tilitoimiston väliin, eikä sen luulisi olevan kenenkään edun mukaista – ei edes ohjelmistotoimittajan.